Tunnen kanasteni metkut. Johonkin on käyty salaa munimassa, ja pesä on jäänyt löytämättä. Kanani ovat varsin innokkaita hautomaan, jotkut ihan haudontahulluja. asiaa ei helpota yhtään, että kanani elävät vapaan kanan elämää eli kulkevat ihan missä niitä huvittaa ja munivat myös milloin minnekin.
Löysin lopulta pesän yhdestä nurkasta, heinien alta, lautojen takaa. Onneksi ehdin ennen kissoja, joita naapuri viljelee menestyksekkäästi. Useampi satsi tipuja on joutunut kissan suuhun, joten syytä nopeaan toimintaan on tosissaan. Hapuilin kanan laatikkoon ja kanan alta paljastui seitsemän sirkuttavaa tipua. Vein ne turvaan kanalaan kettuhäkkiin.
Tässä yksi salaa haudotuista tipusista. Ja alla onnellinen emo.
2 kommenttia:
Voi ihanuus! Oikea päivänpelastaja tarina :)
Onnea tipusista! :)
Meillekin oli tulossa kanoja ja kukko. Vaan toisin kävi. Navetta, johon kanalan oli tarkoitus tulla, tarvitsisi ensin remontin. Olikin huonompikuntoinen kuin mitä luulin. Harmittaa. Kukko neljän kanansa kanssa odottaa yhä uutta kotia.
Mutta tuossa mietin, että kun ilmat lämpenevät, taidan sittenkin ottaa ne tuohon pihalle asumaan. Siinä olisi sitten kesä aikaa antaa ensiapua navetannurkalle.
Lähetä kommentti