Kevään ensimmäiset karitsat

Kevään ensimmäiset karitsat syntyivät keskiviikko aamuna. Ninna teki kaksi viehättävää uuhikaritsaa. Toinen on ihana mustavalkoinen panda ja toinen jännän riistan värinen tähtiotsa.

Huoliakin on. Yksi uuhista sairastui ja eläinlääkäri kävi piikittämässä lääkettä. Jatkan hoitoa, mutta ei näytä auttavan. Toivo alkaa mennä tämän uuhen suhteen.

Lähikuva pandakaritsasta. Se on aivan älyttömän vikkelä Likka. Oli tosi vaikea saada kuvaan karitsaboxissa. Nämä karitsat laitan myyntiin, ovat niin hauskan värisiä.
Tässä riistan värinen uuhikaritsa krapsuttelee kankkuaan.
Uteliaat karitsat ovat niin ihania. Tässä ekaa kertaa nuuhkimassa emon kupilla.




Tässä vauvat tunkevat mamin masun alla nauttimassa maailman parasta ateriaa. Ihanaa paksua ja täyttävää uuhenmaitoa.

Olen ostanut hevosen. Kävin koeratsastamassa pollea Birgitan kanssa Oulussa. Kyseessä on 16-vuotias suokkitamma. Mutkaton ratsastaa, koulutustasoltaan vahva helppo B. Treenattu ja kisattu joulukuuhun asti. Heppa saapuu maaliskuun lopulla ja sovin Kikan kanssa, että se saa asua Viirin kanssa, kunnes muutavat kumpikin meille laitumelle.

Hepasta löytyy kuvia täältä http://www.sukuposti.net/galleria.php?rotu=1&image=75098

Kunnanjohtajan säästöaikeet

Kunnanjohtajan tekemä yhden miehen selvitys kunnan kouluverkon supistamisesta sai minut käräyttämään hihat toden teolla. Miten säästöinto sattuukin aina kohdistumaan pienimpiin, puolustuskyvyttömiin kuntalaisiin kuten lapsiin ja vanhuksiin? Miksei koskaan näe säästöehdotusta, jossa selvityksen tekijä on huomannut oman työnsä tarpeettomaksi ja siten mainioksi säästökohteeksi?

Minulla on tehokas säästöehdotus: Kunnanjohtaja Rurik Ahlbergin työ kilpailutetaan. Halvimman tarjouksen kunnanjohtajan työn hoitamisesta jättänyt valitaan virkaan. Valinnan voi hyvin tehdä vaikkapa puhelinvaihteen hoitaja puheluiden välissä, sillä palkkasummia on helppo vertailla toisiinsa ja valita halvin tarjoaja. Kärsiikö työn laatu, jos valitaan halvin? Siitä kunnanjohtaja ei ollut kiinnostunut, vaan avainsana oli kustannustehokkuus.

Pieni kyläkoulu on lapsille hyvä paikka viettää ensimmäiset kouluvuotensa. Koulussa on oma keittäjä, jonka ruoka on juuri valmistettua ja maittavaa. Lapselle maittava ateria on perusedellystys hyvälle koulupäivälle. On todella lyhytnäköistä säästää lasten ruuasta.

Onneksi kunnajohtajan huono ehdotus kyläkoulujen lakkauttamisesta on saanut aikaan valtaisan vastustuksen. Minulla olisi monta ehdotusta, joilla kunta voisi säästää kymmeniä tuhansia euroja koskematta kouluihin ja vanhustenhoitoon. Kunta on kuntalaisia varten. Tavoitteena tulee olla tarjota kuntalaisille hyvä peruskoulu!

Mahakkaita mammoja ja kipeitä käsiä

Lampolassa mammat pulskistuvat. Vanhemmat uuhimammat ovat oikein mukavan pulleita. Karitsuuhet ovat pienempi mahaisia, mutta mukavasti tiineinä. Kuukauden päivät vielä niin alkaa kevään mukavin ja työläin aika. Saan valvoa karitsointia ja toimia tarvittaessa kätilönä, lapsenlikkana ja keinoemona. Pienet hurmaavan vikkelät karitsat valtaavat lampolan ja sydämen.
Kirjava suomenlammas Rosa ja valkoinen Aure esittelevät yläpuolen kuvassa kadonnutta vyötäröään. Karitsointi on jännittävää aikaa. On mukava veikkailla montako ja millaisia karitsoita kukin uuhi tekee.

Olen aloittanut tienpuoleisen huoneen katon krapaamisen. Edellinen asukas oli maalannut katon lateksilla, joka lohkeaa roikkuvina riekaleina katosta. Ei todellakaan kaunis eikä viehättävä maali. Lateksin alla on vanha vihertävä maali. Haluan maalata katon pellavaöljymaalilla, joten lateksi pitää saada alta pois.. Työ on hankalaa ja raskasta ja aivan älyttömän hidasta. Kädet ja niska kiepytyy. Helpointa olisi laittaa uusi paneeli, mutta vanha alkuperäinen paneeli on kaunis. Se ei ole helmiponttia vaan tedella leveää lautaa ja jokaisen laudan keskellä on koristeraita. Erikoinen paneeli, jota vanhoihin taloihin erikoistunut Peter Båsk ihaili.

Sain metsästysseuran miehiltä talven viimeisen metsäkauriin nahkan. Suolaan ja laitan kuivumaan. Kunhan kerkiän teen siitä taljan. Kauriin turkki on aivan ihanaa silitellä ja todella kaunis. Tämä yksilö oli pienen puoleinen, mutta turkki oli upea. Toivottavasti karvat pysyvät kiinni, vaikka on näin myöhään kaadettu.

Viidennen puikon etsintää

Olen tehtaillut tossuja. Oikealla kaksi valmista paria ja vasemmalla kaksi pesukoneeseen menossa olevaa paria. Näitä on kiva tikuta!

Puikoilla on nyt syylingit isännälle ja vanhin poika odottaa itselleen samanlaisia. Syylingit on huopatossujen lyhytvartinen versio. Teen ne hahtuvasta ja huovutan koneessa. Ovat lämpimät kumisaappaissa.

Harmi, että sukkaan tarvitaan viisi puikkoa. Yksi irtonainen puikko joutuu niin helpolla hukkaan. Vähän väliä etsiskelen sitä. Kun kuljeksin kudin kädessä, niin epähuomiossa viidennen puikon laittaa kädestään milloin mihinkin ja sen jälkeen etsii ja etsii.

Tänään hukkasin puikon tosi mestarillisesti. Olin luonut silmukat isännän syylinkiin. Ja HUPS. viidettä puikkoa ei missään. Kolusin ja kontin, vaan vedin vesiperän. Lopulta löysin puikon. Arvatkaas mistä! Aivan nenän edestä. Olin jakanut syylingin silmukat puikoille, viidelle puikolle. Ei ihme , ettei löytynyt vapaata puikkoa mistään.

Kissojen ihmeelliset aivoitukset

Tänään musta kollimme yllätti meidät täysin. Oliko kaikki sattumaa vai onko tuo elukka tosiaan noin fiksu? Vanhin poika etsi aamulla reppuaan. Sitä ei tuntunut löytyvän mistään. Poika alkoi jo olla epätoivoinen. Pieni viidesluokkalaiseni ei halunnut mennä kouluun ilman reppua. Kello alkoi olla jo nupissa, eikä reppua missään.
Keittiöön astelee jostain musta kollimme. Kissa alkaa päättäväisesti raapia siivouskomeron ovea. Minäkin ihmettelen ääneen, että mitä tuo kolli nyt tuonne haluaa. Ei se koskaan ennen ole siivouskomeroon yrittänyt. Kissa vain jatkaa oven raapimista merkiksi meille, että avatkaa NYT JA HETI! Päätän päästää herran tutkimaan komeroa, jos siellä on vaikka hiiri rapistelemassa. Ei komerossa mitään hiirtä ollut, vaan pojan koulureppu!!!! Välittömästi oven avaamisen jälkeen kissa kääntyy ja loikkaa pakastimen päälle lempipaikalleen ja asettuu makaamaan. Hymyilikö se itsekseen? Ainakin se näytti hirmu tyytyväiseltä itseensä.

Voiko kissat olla noin älykkäitä vai oliko kaikki ihan puhdasta sattumaa. Koiran olisin vielä ymmärtänyt tekevän vastaavan tempun, kun se tuntuu ymmärtävän puheenkin. Vai ymmärtääkö nuo kollinretaleetkin?

Kissasukkia ja tossuja

Nuorimmainen oli toivonut pieneksi käyneistä lempivillasukkistaan päivitettyä versiota. Tälläiset niistä tuli. Takana on häntä ja edessä kissan etupuoli. Nyt on työn alla tossuja hahtuvasta.

Käytiin traktorikaupoilla. Mä oon onnesta soikeena: mulle tulee nyykkäri, etukuormaajalla. Oli näppärä kääntymään, vaikka on neliveto. Tuntui, että se pöyrähtää melkein paikallaan, kun vertaa meidän neliveto Zetkaan. Zetka saa nyt muuttaa uuteen kotiin. David Brown saa mennä vaihtoon, vaikka siitä en malttais luopua, ellei tilalle löydy uutta pikkutraktoria. Mä oon tykännyt ajella sillä, se on niin näpsäkkä vehje.

Oon vähän kattellut Viirille kaveria. Meen katsastamaan yhtä eläkeläispollea. Se on kuulemma kiltti ja sopis meidän lapsille. Pitää miettiä, vai pitäiskö ottaa sittenkin joku nuorempi poni ja yrittää itse ratsastaa siitä lapsille ratsu.

Eettisiä lankoja?

Surffasin vähän blogeissa ja törmäsin artikkelliin http://www.ullaneule.net/0306/artikkelit_eettinen_langanpaa.html

Artikkeli oli mielenkiintoinen.

Tuntuupas mukavalta olla villan pientuottaja. Lampaille ei tehdä väkivaltaa villan takia. Peltojamme eikä lampaitamme myrkytetä vaan olemme luomuviljelijöitä. Lampaat pääsevät kesäksi hoitamaan monimuotoisuuden kannalta arvokkaita rantaniittyjä. Villalankaa tulee vähän yli oman tarpeen ja jonkin verran myyn sitä aitoa villaa arvostaville asiakkaille.