Olen yleensä superlaiska vastaamaan ketjuviesteihin, mutta päätinpä nyt vastata Merrun haasteeseen.
1.) Paljonko kello on ?
19,05
3.) Minkä väriset pitkäthousut/hame tmv. sinulla juuri nyt on ?
Siniset kokopaikkaiset ratsastushousut. Olin tyttären kanssa pelloilla hyppimässä ojia.
4.) Mitä musiikkia kuuntelet ?
Junttimusaa, Lauri Tähkää, Sturm und drangia ja sen sellaista.
5.) Mitä teit eilen illalla ?
Kävin katsastamassa meren jäätilanteen hevosen selästä. Nautin keväisistä merituulista, jään riippeistä rannoilla ja kuovien kiljahtelusta pelloilla.
6.) Mitä olet viimeksi syönyt ?
Savustettua lampaanlihaa ruisleivän päällä.
7.) Millainen ilma on juuri nyt ?
Keväinen ihana ilta, aurinkoisen pivän jälkeen viilenevä ilta.
8.) Kenen kanssa olet viimeksi puhunut puhelimessa ?
Lasten
9.) Mihin kiinnität huomiota vastakkaisessa sukupuolessa ?
Olemukseen
10.) Pidätkö tämän viestin lähettäjästä ?
En ole vielä tutustunut häneen
11.) Kuinka voit tänään ?
Hyvin.
12.) Mikä on lempijuomasi ?
Vesi, Viinimarjamehu
13.) Suosikkisi alkoholipitoisista juomista/drinkeistä ?
Juon minimaalisesti, mutta joskus voin ottaa siiderin, lonkun tai lasin viiniä
14.) Lempiurheilusi ?
Ratsastus
15.) Hiustenvärisi ?
Aito oma väri, joka on täysblondi
16.) Silmiesi väri ?
siniset
17.) Auringonnousu vai -lasku ?
Nousu
18.) Sisarukset ja heidän ikänsä ?
Veli 45v
19.) Lempikuukautesi ?
Auts, vaikeeta vastata. Tykkään niin monesta
20.) Lempiruokasi ?
Flygande Jakob
21.) Viimeisin näkemäsi elokuva ?
Jackpot
22.) Lempiviikonpäiväsi ?
Sunnuntai
23.) Lempiharrastus, siis joku muu kuin urheilu ?
vanhojen huonekalujen krapaaminen
24.) Oletko liian ujo pyytääksesi jotakuta ulos ?
En, mutta voi silti iskeä ujous
25.) Lempimusiikkisi ?
Metsän hiljaisuus tai meren rannan lokit tai myrskyn pauhu merellä tai.....
26.) Kesä vai talvi ?
Kesä
27.) Halauksia vai pusuja ?
Molemmista tykkään
28.) Suhde vai yhden yön juttu ?
Suhde
29.) Suklaa vai vanilja ?
Suklaa
30.) Haluatko, että ystäväsi vastaavat ?
Äh, en mäkään vastaa näihin usein
31.) No kenet arvioit varmimmaksi vastaajaksi ?
En varmaan haasta ketään
32.) Kenen et usko vastaavan ?
Kts. edellinen.
33.) Millaista kirjallisuutta luet ?
Elämänkerrat, Historia, Joskus ehdin lukemaan jonkin romaanin
34.) Millainen hiirimattosi on ?
Ei ole, mulla on rollermouse
35.) Lempiseurapelisi ?
Alias
36.) Pystytkö koskettaan nenänpäätäsi kielelläsi ?
Juu, joko iso nenä tai pitkä kieli.
37.) Oletko romanttinen ?
Olen.
38). Oletko ollut vakavassa onnettomuudessa ?
En itse. Silminnäkijänä kyllä
39.) Lastenkaruselli vai benjihyppy ?
Lästenkarusellissa alkaa oksettaan ja benjiä en ole edes harkinnut. Oma elämä on seikkailu joka päivä.
sunnuntai 20. huhtikuuta 2008
torstai 3. huhtikuuta 2008
Esittelyssä tilan hevosvoimat
Jos tämä olisi isännän kirjoittama hevosvoimien esittely, tässä olisi nyt kuva Nyykkäristä ja Raavitista eli tilan traktoreista. Meillä on käytössä reilusti toista sataa hevosvoimaa ja tässä niistä rakkaimmat, kaksi suomenhevostammaani, Pirtanelli ja Tuomen Viiri.
Suomenhevonen suomalaisessa maisemassa on kaunis näky. Ilman suomenhevosta ei olisi ennen maataloudessa selvitty. Se palveli pelloilla ja metsässä karaistuneena kylmään ilmastoon.
Siinä missä raskaat tuontihevosrodut tuupertuivat sotatalvena tykin edessä hankeen, pinnisteli paljon kevyempi suokki tottunein jaloin eteenpäin.
Hevonen oli isännän kaveri, joka palveli uskollisesti viimeiseen hengenvetoon asti, kunnes kaatui kuolleena maahan, valjaat päällä, vedettyään viimeisen kerran tukkilastinsa lanssiin. Eläkepäiviä ei hevosilla ollut, eikä juuri ihmisillikään.
Meidän kotisaarella oli tapana päästää raskaiden keväisten peltotöiden jälkeen hevoset vapaana metsiin laiduntamaan. Hevosilla, niin kuin lehmilläkin oli tapana kokoontua meren rantaan niityille syömään. Nyt nämä kauniit rannat puskevat pajua ja leppää ja ruovikko tukehduttaa muun kasvillisuuden laidunnuksen loputtua.
Meillä on tarkoitus aidata vanhoja, melkein umpeen kasvaneita rantaniittyjä hevosille laitumeksi. Toiveena on saada lampaiden ja hevosten avulla raivattua tilaa vaativammille rantakasveille, jotka ovat jääneet voimakkaampien kasvien alle ja saada elvytettyä kauniit rantaniityt entiseen kukoistukseensa.

Eilen oli kaunis aamu-usva. Amatöörikuvaaja ei tietenkään saanut välitettyä pehmeä tunnelmaa, vaan sai aikaan kiiluvat silmät ja sinisen taustan.
Tuomen Viiri on 12-vuotias suokkitamma. Se on opetettu ajolle ja tehnyt metsätöitä nuoruudessaan. Alunperin siitä piti tulla ravuri, mutta sai hylsyjä ja ravasi epäpuhtaasti. Ratsun uran se on aloittanut muutama vuosi sitten kaverini johdolla. Viiri osaa jotenkuten helpon C. Viiri toimii hyvin maastossa ja nauttii metsäretkistä. Osaa olla välilä hyvinkin tammamainen, mutta on muuten selväpäinen ja mukava heppa. Osaa vetää heinät kotiin ladosta ja äestää perunamaan siinä missä viilettää ihania metsäpolkujakin ratsastusretkillä. Viiri on kokoperheen polle, seisoo silmat ummessa, kun lapset harjaavat ja hyörivät ympärillä.
Pirtanelli on -91 syntynyt suokkitamma. Kisannut aluetasolla esteitä, osaa myös tasamaan tallausta ja on tasoltaan vahva helppo B ja osaa liikeitä helposta A:sta. Siitä on yritetty ravuria, mutta keräsi kauniin sarjan nollia. Ratsuna toimii erinomaisesti, lapsetkin voivat ratsastaa. se on liikennevarma, mutkaton ratsu. Hoidettaessa vaatii vähän hevossilmää ja selvän johtajan.
Hevoset saavat pitkän laidunkauden. Suokki pärjää hyvin ilman tallia koko kesän ja viihtyy pihatossa talven. Meidän pollet ovat aloittaneet ulkoilmaelämänsä maaliskuun lopulla. Ne pääsevät putsaamaan laitumet viimekesän heinistä sitä mukaa kun maata paljastuu. Tämän ne tekevät liikuttavan tehokkaasti. Ne hyödyntävät tarkasti jokaisen heinän korren millimetrin tarkkuudella ja laitumesta käydään läpi jokainen neliösenttimetri. Laitumia niillä on melkein liikaa ja kesällä joutuu vähän huolehtimaan rouvien linjoista.
Hevonen on taloudellinen rehunkäyttäjä jos vertaa lampaaseen. Meillä alkaa olla jäljellä olevat heinäpaalit korsiintunutta myöhään niitettyä heinää, joka sopii erinomaisesti hevoselle. Heitän ensin paalit lampaiden putsattaviksi ja kerään jäännökset hevosille, jotka noukkivat suuhunsa jokaisen heinän korren, jonka lampaat olivat hyljänneet.
Jotkut hevosten ruokintaan perehtyneet ihmiset haluavat hevosilleen myöhään, vasta elokuulla niitettyä heinää. Hevonen voi paremmin, kun ei saa liikaa valkuaista rehussa. Viljelynurmet, varsinkin typellä lannoitetut, voivat aiheuttaa ongelmia hevosille. Suomenhevonen on sopeutunut aivan erilaiseen laidunruohoon, joten meillä hevosia ei päästetä uusille nurmille, vaan niillä on vanhat laitumet, ties koska uudistetut , lisäksi luonnonlaidunta ja metsää.
Suomenhevonen suomalaisessa maisemassa on kaunis näky. Ilman suomenhevosta ei olisi ennen maataloudessa selvitty. Se palveli pelloilla ja metsässä karaistuneena kylmään ilmastoon.
Siinä missä raskaat tuontihevosrodut tuupertuivat sotatalvena tykin edessä hankeen, pinnisteli paljon kevyempi suokki tottunein jaloin eteenpäin.
Hevonen oli isännän kaveri, joka palveli uskollisesti viimeiseen hengenvetoon asti, kunnes kaatui kuolleena maahan, valjaat päällä, vedettyään viimeisen kerran tukkilastinsa lanssiin. Eläkepäiviä ei hevosilla ollut, eikä juuri ihmisillikään.
Meidän kotisaarella oli tapana päästää raskaiden keväisten peltotöiden jälkeen hevoset vapaana metsiin laiduntamaan. Hevosilla, niin kuin lehmilläkin oli tapana kokoontua meren rantaan niityille syömään. Nyt nämä kauniit rannat puskevat pajua ja leppää ja ruovikko tukehduttaa muun kasvillisuuden laidunnuksen loputtua.
Meillä on tarkoitus aidata vanhoja, melkein umpeen kasvaneita rantaniittyjä hevosille laitumeksi. Toiveena on saada lampaiden ja hevosten avulla raivattua tilaa vaativammille rantakasveille, jotka ovat jääneet voimakkaampien kasvien alle ja saada elvytettyä kauniit rantaniityt entiseen kukoistukseensa.

Eilen oli kaunis aamu-usva. Amatöörikuvaaja ei tietenkään saanut välitettyä pehmeä tunnelmaa, vaan sai aikaan kiiluvat silmät ja sinisen taustan.
Tuomen Viiri on 12-vuotias suokkitamma. Se on opetettu ajolle ja tehnyt metsätöitä nuoruudessaan. Alunperin siitä piti tulla ravuri, mutta sai hylsyjä ja ravasi epäpuhtaasti. Ratsun uran se on aloittanut muutama vuosi sitten kaverini johdolla. Viiri osaa jotenkuten helpon C. Viiri toimii hyvin maastossa ja nauttii metsäretkistä. Osaa olla välilä hyvinkin tammamainen, mutta on muuten selväpäinen ja mukava heppa. Osaa vetää heinät kotiin ladosta ja äestää perunamaan siinä missä viilettää ihania metsäpolkujakin ratsastusretkillä. Viiri on kokoperheen polle, seisoo silmat ummessa, kun lapset harjaavat ja hyörivät ympärillä.
Pirtanelli on -91 syntynyt suokkitamma. Kisannut aluetasolla esteitä, osaa myös tasamaan tallausta ja on tasoltaan vahva helppo B ja osaa liikeitä helposta A:sta. Siitä on yritetty ravuria, mutta keräsi kauniin sarjan nollia. Ratsuna toimii erinomaisesti, lapsetkin voivat ratsastaa. se on liikennevarma, mutkaton ratsu. Hoidettaessa vaatii vähän hevossilmää ja selvän johtajan.
Hevoset saavat pitkän laidunkauden. Suokki pärjää hyvin ilman tallia koko kesän ja viihtyy pihatossa talven. Meidän pollet ovat aloittaneet ulkoilmaelämänsä maaliskuun lopulla. Ne pääsevät putsaamaan laitumet viimekesän heinistä sitä mukaa kun maata paljastuu. Tämän ne tekevät liikuttavan tehokkaasti. Ne hyödyntävät tarkasti jokaisen heinän korren millimetrin tarkkuudella ja laitumesta käydään läpi jokainen neliösenttimetri. Laitumia niillä on melkein liikaa ja kesällä joutuu vähän huolehtimaan rouvien linjoista.Hevonen on taloudellinen rehunkäyttäjä jos vertaa lampaaseen. Meillä alkaa olla jäljellä olevat heinäpaalit korsiintunutta myöhään niitettyä heinää, joka sopii erinomaisesti hevoselle. Heitän ensin paalit lampaiden putsattaviksi ja kerään jäännökset hevosille, jotka noukkivat suuhunsa jokaisen heinän korren, jonka lampaat olivat hyljänneet.
Jotkut hevosten ruokintaan perehtyneet ihmiset haluavat hevosilleen myöhään, vasta elokuulla niitettyä heinää. Hevonen voi paremmin, kun ei saa liikaa valkuaista rehussa. Viljelynurmet, varsinkin typellä lannoitetut, voivat aiheuttaa ongelmia hevosille. Suomenhevonen on sopeutunut aivan erilaiseen laidunruohoon, joten meillä hevosia ei päästetä uusille nurmille, vaan niillä on vanhat laitumet, ties koska uudistetut , lisäksi luonnonlaidunta ja metsää.
tiistai 18. maaliskuuta 2008
Malin on ehkä paras ahvenanmaanlammas uuheni. Odotin siltä uuhikaritsaa, jonka jättäisin itselle. Se teki kolme pässiä. Ensin olin vähän pettynyt, kun ei tullut toiveitteni uuhta. Malin ei piitannut pettymyksestäni. Se nuoli karitsat kuivaksi ja alkoi jutella niille kunnon lammasemon tapaan. seisoa pönötti imettämässä ja oli tyytyväinen emo.Minäkin tarkastelin karitsoita vähän tarkemmin ja huomasin, että se oli tehnyt kolme aivan erityisen kaunista muflonin väristä karitsaa. Kaksi niistä on ruskeaselkäistä ja yksi miltei musta. Muflonilla on vaalea mahanalus ja vaalea väri nousee ylös peräpeiliin.
Tällä karitsalla tuntuvat sarven alut jo selvästi. Kuvassa silmän ja korvan puolivälissä näkyvä kuoppa on tuleva sarvi.
Ohran oraita ja muita kevään merkkejä
Kanojen viimeinen ulkoilu ja päälle paukahti ulkonaliikkumiskielto. Lintulenssun takia Eviran tädit ovat jakaneet määräyksiään ja pakottavat kevätilmoista nauttivat kanaset sisätiloihin.
Pässit sen sijaan saavat jatkaa ulkoruokinnassa lenssun uhasta huolimatta. Ruskea Simppa lähtee Oulun suuntaan samalla kyydillä kuin mun polle tulee tänne. Simppa pääsee tyttöihin ja minä saan hepan:)
Karitsat ovat pitäneet kiireisenä. Tässä kevään tähän mennessä jytkyimmät karitsat. Sara tekasi kaksoset, jotka painoivat kumpikin 5400g. Kuvassa ihan vastasyntyneinä. Vielä on monta mammaa puhkumassa ison mahansa kanssa, mutta villejä viikareita mäkättelee jo yli viisikymmentä.
Pikkuvintiöt kasvavat. Eilen kävi kylän dagis silittelemässä ja sylittelemässä karitsoita. Karitsat olivat aivan vastustamattomia, eikä lapsoset meinanneet malttaa lähteä pois ollenkaan.Viikolla kuului taivaalta kevään sykähdyttävin rääkäisy. Lokit ovat palanneet. Kevään ensimmäinen lokin kirkaisu on todella liikuttava ääni. Piti pysähtyä kesken askareiden ja kuulostella taivaalle. Totta, sieltä kuului tuttu kiljunta. Melkein kyyneleet nousevat silmiin meren rannan tytölle, jolle kevään varmin merkki on avoveden mukana tulevat lokit.
Ohra pukkaa jo oraalle, tosin vain ikkunalaudalla. Lapset ovat kylväneet ohraa pääsiäisruohoksi. Muuta en ole vielä kylvänytkään. Puutarhuri uinuu vielä talviunta, ihme kyllä.
perjantai 29. helmikuuta 2008
Kevään ensimmäiset karitsat

Kevään ensimmäiset karitsat syntyivät keskiviikko aamuna. Ninna teki kaksi viehättävää uuhikaritsaa. Toinen on ihana mustavalkoinen panda ja toinen jännän riistan värinen tähtiotsa.
Huoliakin on. Yksi uuhista sairastui ja eläinlääkäri kävi piikittämässä lääkettä. Jatkan hoitoa, mutta ei näytä auttavan. Toivo alkaa mennä tämän uuhen suhteen.
Lähikuva pandakaritsasta. Se on aivan älyttömän vikkelä Likka. Oli tosi vaikea saada kuvaan karitsaboxissa. Nämä karitsat laitan myyntiin, ovat niin hauskan värisiä.
Tässä riistan värinen uuhikaritsa krapsuttelee kankkuaan.
Uteliaat karitsat ovat niin ihania. Tässä ekaa kertaa nuuhkimassa emon kupilla.
Tässä vauvat tunkevat mamin masun alla nauttimassa maailman parasta ateriaa. Ihanaa paksua ja täyttävää uuhenmaitoa.Olen ostanut hevosen. Kävin koeratsastamassa pollea Birgitan kanssa Oulussa. Kyseessä on 16-vuotias suokkitamma. Mutkaton ratsastaa, koulutustasoltaan vahva helppo B. Treenattu ja kisattu joulukuuhun asti. Heppa saapuu maaliskuun lopulla ja sovin Kikan kanssa, että se saa asua Viirin kanssa, kunnes muutavat kumpikin meille laitumelle.
Hepasta löytyy kuvia täältä http://www.sukuposti.net/galleria.php?rotu=1&image=75098
tiistai 5. helmikuuta 2008
Kunnanjohtajan säästöaikeet
Kunnanjohtajan tekemä yhden miehen selvitys kunnan kouluverkon supistamisesta sai minut käräyttämään hihat toden teolla. Miten säästöinto sattuukin aina kohdistumaan pienimpiin, puolustuskyvyttömiin kuntalaisiin kuten lapsiin ja vanhuksiin? Miksei koskaan näe säästöehdotusta, jossa selvityksen tekijä on huomannut oman työnsä tarpeettomaksi ja siten mainioksi säästökohteeksi?
Minulla on tehokas säästöehdotus: Kunnanjohtaja Rurik Ahlbergin työ kilpailutetaan. Halvimman tarjouksen kunnanjohtajan työn hoitamisesta jättänyt valitaan virkaan. Valinnan voi hyvin tehdä vaikkapa puhelinvaihteen hoitaja puheluiden välissä, sillä palkkasummia on helppo vertailla toisiinsa ja valita halvin tarjoaja. Kärsiikö työn laatu, jos valitaan halvin? Siitä kunnanjohtaja ei ollut kiinnostunut, vaan avainsana oli kustannustehokkuus.
Pieni kyläkoulu on lapsille hyvä paikka viettää ensimmäiset kouluvuotensa. Koulussa on oma keittäjä, jonka ruoka on juuri valmistettua ja maittavaa. Lapselle maittava ateria on perusedellystys hyvälle koulupäivälle. On todella lyhytnäköistä säästää lasten ruuasta.
Onneksi kunnajohtajan huono ehdotus kyläkoulujen lakkauttamisesta on saanut aikaan valtaisan vastustuksen. Minulla olisi monta ehdotusta, joilla kunta voisi säästää kymmeniä tuhansia euroja koskematta kouluihin ja vanhustenhoitoon. Kunta on kuntalaisia varten. Tavoitteena tulee olla tarjota kuntalaisille hyvä peruskoulu!
Minulla on tehokas säästöehdotus: Kunnanjohtaja Rurik Ahlbergin työ kilpailutetaan. Halvimman tarjouksen kunnanjohtajan työn hoitamisesta jättänyt valitaan virkaan. Valinnan voi hyvin tehdä vaikkapa puhelinvaihteen hoitaja puheluiden välissä, sillä palkkasummia on helppo vertailla toisiinsa ja valita halvin tarjoaja. Kärsiikö työn laatu, jos valitaan halvin? Siitä kunnanjohtaja ei ollut kiinnostunut, vaan avainsana oli kustannustehokkuus.
Pieni kyläkoulu on lapsille hyvä paikka viettää ensimmäiset kouluvuotensa. Koulussa on oma keittäjä, jonka ruoka on juuri valmistettua ja maittavaa. Lapselle maittava ateria on perusedellystys hyvälle koulupäivälle. On todella lyhytnäköistä säästää lasten ruuasta.
Onneksi kunnajohtajan huono ehdotus kyläkoulujen lakkauttamisesta on saanut aikaan valtaisan vastustuksen. Minulla olisi monta ehdotusta, joilla kunta voisi säästää kymmeniä tuhansia euroja koskematta kouluihin ja vanhustenhoitoon. Kunta on kuntalaisia varten. Tavoitteena tulee olla tarjota kuntalaisille hyvä peruskoulu!
Mahakkaita mammoja ja kipeitä käsiä

Lampolassa mammat pulskistuvat. Vanhemmat uuhimammat ovat oikein mukavan pulleita. Karitsuuhet ovat pienempi mahaisia, mutta mukavasti tiineinä. Kuukauden päivät vielä niin alkaa kevään mukavin ja työläin aika. Saan valvoa karitsointia ja toimia tarvittaessa kätilönä, lapsenlikkana ja keinoemona. Pienet hurmaavan vikkelät karitsat valtaavat lampolan ja sydämen.
Kirjava suomenlammas Rosa ja valkoinen Aure esittelevät yläpuolen kuvassa kadonnutta vyötäröään. Karitsointi on jännittävää aikaa. On mukava veikkailla montako ja millaisia karitsoita kukin uuhi tekee.Olen aloittanut tienpuoleisen huoneen katon krapaamisen. Edellinen asukas oli maalannut katon lateksilla, joka lohkeaa roikkuvina riekaleina katosta. Ei todellakaan kaunis eikä viehättävä maali. Lateksin alla on vanha vihertävä maali. Haluan maalata katon pellavaöljymaalilla, joten lateksi pitää saada alta pois.. Työ on hankalaa ja raskasta ja aivan älyttömän hidasta. Kädet ja niska kiepytyy. Helpointa olisi laittaa uusi paneeli, mutta vanha alkuperäinen paneeli on kaunis. Se ei ole helmiponttia vaan tedella leveää lautaa ja jokaisen laudan keskellä on koristeraita. Erikoinen paneeli, jota vanhoihin taloihin erikoistunut Peter Båsk ihaili.
Sain metsästysseuran miehiltä talven viimeisen metsäkauriin nahkan. Suolaan ja laitan kuivumaan. Kunhan kerkiän teen siitä taljan. Kauriin turkki on aivan ihanaa silitellä ja todella kaunis. Tämä yksilö oli pienen puoleinen, mutta turkki oli upea. Toivottavasti karvat pysyvät kiinni, vaikka on näin myöhään kaadettu.
Tunnisteet:
lampaat,
metsäkauris,
Remontointi,
vanhat talot
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)